Lähettäjä Tapani Tuominen <Tapani.Tuominen@wippies.fi>
Vastaanottaja Arkkipiispa@evl.fi , matti.repo@evl.fi
Kopio aki@onewaymission.fi
Lähetetty 27.12.2011 18:16:05
Aihe Joulun jälkeen, uuden vuoden alla vuonna 2011
Viestin vastaanottajat:
Arkkipiispa Kari Mäkinen, Arkkipiispa@evl.fi. ja Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, matti.repo@evl.fi. Kopiotietona myös edunvalvojana erillisvaltuutuksella toimivalle Aki Miettiselle, aki@onewaymission.fi
Sopinee pyytää, että saan kuittaustiedon tämän postin perille tulosta syystä, että viestien välittymisessä on todettu olleen puutteita ja teknisiä ongelmia.
Lähestyn tällä postilla kovin mietteissäni, toisaalta aralla mielellä mutta toisaalta rohkaistuneena toteamuksella, joka ilmenee alle liittämästäni arkkipiispan joulutervehdyksestä evl.fi-sivustolla. ”Kristus on syntynyt!”
Joka Kristus on kaiketi syntynyt minullekin, joka olen joutunut viettämään jälleen yksinäistäkin yksinäisemmän joulun. Joka en ole voinut tulla vastaan alla mainittuja kirkosta lähteneitä, evankeliumin kuulosta kotiutuneita sanankuulijoita syystä, että olen ollut sidottu olemaan kotona, luottamaan sähköiseen Sananjulistukseen itsekseni ja yksin. Vaikka kirkko ja sen monipuoliset tilaisuudet olin halunnut kuuluvan jouluuni sekä adventin aikana että jouluna. Inhimillisesti katsoen vietin siis joulunkin täydellisen yksin, hylättynä ja vastoin toiveitani, mitä ilmeisimmin kuitenkin Jumalan Tahdosta ja Hänen johdatuksessaan.
-----
Joulukirkossa - tervehdykseni joulun aikaan 2011, josta lainaus:
”Joulukirkosta lähtee sen keskelle, mitä oma elämä ja oma joulu nyt ovat. Joulun evankeliumi on tullut siihen niin kuin se juuri nyt on mahdollista.
Vastaan tulee niitä, joitten jouluun kirkko ei kuulu, ei aattona eikä jouluaamuna. Heitäkin se koskee, koskee vaikka ei tulisi niin ajatelleeksi.”
Siunattua Kristuksen syntymäjuhlaa!
Kari Mäkinen
Arkkipiispa
-----
Voin ja uskallan todeta käyneeni erityisesti tänä jouluna rukoustaistelun, jonka seurauksena tämä yhteydenottoni. Ajatuksella saattaa tietoon hädän ja huolen, epätoivon ja ihmetyksen, jonka vallassa olen. Enkä yksin minä, vaan laaja joukko ja aina laajeneva määrä ihmisiä, joitten puolesta myös - ja erityisesti itseäni vielä huonommassa asemassa olevien puolesta - pyrin ponnistelemaan. Tosin jaksamiseni äärirajoilla, kuten liitetiedostot kertonevat.
Rohkenen pyytää tutustumaan lähettämiini asiakirjoihin, koosteisiin ja selvityksiin ajatuksella ja toivomuksella, rukouksella ja pyynnöllä, jonka alaisena olen itsekin ne laatinut: ”Totuuden Henki, johda Sinä meitä…!” Viittaan jo tässä vaiheessa tahoon, joka henkilönä on laajasti tutustunut tilanteeseeni, tukee pyrkimyksiäni, on tietoinen asian monimutkaisuudesta sekä sen saamasta huomiosta ja julkisuudestakin. Toisaalta todennut kanssani, että esiin nousseita tosiasioita pyritään edelleenkin vähättelemään, mitätöimään ja peittelemään.
Teksteissä mainittu pastori Aki Miettinen on antanut luvan käyttää nimeään ja yhteystietojaan. Hän ponnistelee tahollaan pyrkimyksenä hänelläkin enentää ja edistää ihmisoikeuksienkin toteutumista. Julistamalla Kristuksen, Totuuden, Oikeuden, Rakkauden Evankeliumin sanomaa ja ohjaten ihmisiä sen mukaiseen toimintaan. Jopa maailmanlaajuisesti. Tosin hämmentävää on, että ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumisen puutteita, laiminlyöntejä ja ilmeisiä rikkomuksiakin on todetusti niinkin lähellä kuin turvalliseksi oletetussa koti- Suomessamme.
Olen herättänyt vakavan kysymyksen ja osoittanut sen myös viranomaistaholle siitä näkökulmasta, onko ja miten luotettavaa suomalaisena on edustaa Suomea maailmalla? Valtiota, joka itse ei todetusti noudata esim. vammaisten asemaa ja ihmisoikeuksia määrittelevää YK:n julistusta.?
Liitetiedostot puhunevat puolestaan monipuolista, karuakin kieltään. Ne ovat vain pieni osa ja lyhyt kooste vuosia kestäneestä ponnistelustani. Seuraavaksi lyhyesti niistä ja syistä, miksi ne toimitan.
Liitetiedosto 1 otsikolla ”Joulun alla v. 2011 – kirje lapsille ja sisaruksille” on siitä ilmenevästi pyrkimykseni selventää läheisilleni ja läheisinä pitämilleni ihmisille tilannettani. Tältä osin totean, että vastanottajiin viitaten pyydän sille erityistä siunausta ja esirukousta. Sisällöllisesti se on asiakirjanomainen ja monin osin vapaasti käytettävissä ja joudun siinä olevia tietoja edelleenkin käyttämään.
Liitetiedoston 2 otsikolla ”ESAVI …” merkitys selviää edellisen sisällöstä.
Liitetiedosto 3, ”Totuuksien äärellä 10.12.2011” on asiakirja, jonka olen toimittanut seuraaville Päijät-Hämeen keskussairaalaa edustaville: sairaalanjohtaja Martti Talja, kuntoutustutkimusyksikön ylilääkäri Marja Mikkelsson, yleissairaalapsykiatrian ylilääkäri Satu Rautajoki sekä potilasasiamies Mervi Piekkari. Pyrkimyksenäni on selkiyttää joitakin tulevia, jo sovittuja jatkotoimia.
Liitetiedosto 4 otsikolla ”Perussuomalainen-lehti, heinäkuun 2011 numero 9-2011” todentaa asian saaman julkisuuden sekä yleisesti vammaisuuden ja vammaisten oikeuksien osalta että oman kokemukseni kannalta. Uutisoinnin jälkeen tosin kohdaltani on katkennut siinäkin mainittu yhteiskunnan vammaisapu.
Liitetiedoston 5 mukaisen sähköpostin olen lähettänyt 9.8.2011 huolestuneena ja varsin vahvasanaisesti muotoiltuna hätähuutona sisäministeri Päivi Räsäselle, joka edustaa kristillisiä arvoja ylläpitävää puoluetta, samoin hän on tuonut julkisuudessakin esiin omat arvonsa ja kriitillisyytensä. Liitetiedostossa on myöskin saamani vastaus, jonka on muotoillut sisäministeri Päivi Räsäsen eduskunta-avustaja.
Mainitun lähettämäni sähköpostin olen osoittanut tiedoksi myöskin seuraaville tahoille, jakelulista:
Hilkka Leppänen <hilkka.leppanen@phnet.fi> , Välimäki Petri <petri.valimaki@perheniemi.com> , Avi Jaana Jokiniitty <Jaana.Jokiniitty@avi.fi> , Avi Marja Kapanen <Marja.Kapanen@avi.fi> , Eero Parkkila <fystek@fystek.fi> , Eija.Kupiainen@ess.fi , Jaana Huhta <Jaana.Huhta@stm.fi> , Jurgen Skaffari <jurgen.skaffari@evl.fi> , Jyrki.Katainen@eduskunta.fi , Leena Luhtanen <leena.luhtanen@phnet.fi> , Riikka.Venalainen@hs.fi , Tiina Lundell <tiina.lundell@yle.fi> , Vesa Hirvonen <vesa.hirvonen@helsinki.fi> , mika.mannisto@hyvanolonmediat.fi , paivi.rasanen@eduskunta.fi , risto.burman@kvtl.fi , tupu.sammaljarvi@kvtl.fi
Liitetiedosto 6 ”Ajatuksiani ja kokemuksiani vammaisuudesta ja kiireestä v. 2009-2010” on kooste laajoista yhteydenotoistani ja mietteistäni tahoille, joilta pyysin saada apua ja tukea. Jotka pyyntöni sisällöstä ilmenevästi ovat kariutuneet melko lailla yksiselitteisesti kiireeseen tai vastuun välttelyyn.
Josta kiireestä olen lukenut jo muinoin erämaaisien todenneen, että ’Kiire ei ole Saatanasta, vaan kiire on itse Saatana’. Se on häkellyttävä toteamus, lienee totuus ja muuttunut entistä todemmaksi yhteiskunnassamme. Huolestuttavaa on, että tämä kiire on soluttautunut myöskin seurakuntiin. Palvelemmeko siis ihmistä, lähimmäistä? Vai organisaatiota ja systeemiä? Vaiko kiirettä… eli sielunvihollista, josta erämaaisät kuten Raamattukin käyttävät todellista nimeä Saatana? Huolestuttavaa ja pelottavaa.
Kuluneeseen ja päättyvään vuoteen 2011 kuuluu myös ainakin minun kannaltani kiusallinen tilanne, josta totean käyttämättä tässä vaiheessa henkilöitten nimiä. Minut nimittäin ohjattiin hakemaan apua ja tukea joihinkin käytännön tilanteisiin paikallisseurakunnan diakoniatyöstä. Kaksikin yritystä saada esim. kuljetus- ja saattoapua päästäkseni osallistumaan seurakunnan tilaisuuksiin tyrmääntyivät sekä seurakuntapastorin kiireeseen että diakoniatyöntekijän mitä ilmeisimmin ylityöllistettyyn paineeseen ja kiireeseen.
Kiire oli päästä lomalle, kiire oli lähestyvän joulun takia ja kiireen takia ei ole järjestynyt myöskään jo lokakuussa toivomani tapaamisaika diakoniatyöntekijän kanssa. Kuten ei myöskään marraskuun alussa toivomani rukoushetki seurakuntapastorin kanssa, joka kuitenkin ilmaisi toimivansa pastorinani ja tarvittaessa jopa sielunhoitajana.
Kummallista minusta oli myös, että pyyntööni olla puolestani yhteydessä edunvalvojaani sekä diakoniatyöntekijään vastattiin kieltävästi. Kaksikin kirkon pastorina toimivaa henkilöä totesi, että tietosuojan kannalta kuin myös vaitiolovelvollisuuteen viitaten ei asiaani voi edistää eikä avunpyyntöäni voi välittää eikä puolestani voi puhua, vaikka kyseessä ovat arkeen ja käytännön apuun liittyvät asiat. Eivätkä suinkaan sielunhoidolliset asiat, joitten suojaaminen vaitiololla on itsestäänselvyys. Miten mikään voi edetä, jos asioistakaan ei ole lupa puhua edes pyytäjän suostumuksella tai valtuutuksella?
Liitetiedostoissakin on mainittu entistäkin hankalammaksi muuttuva totuus, että pyytämässäni, toukokuisessa 2011 psykiatrin konsultaatiossa on minulle todettu muodostuneen persoonallisuushäiriöksi diagnosoitu tila. Jonka aiheuttajiksi on todettu minusta riippumattomat ulkoiset tahot, terveydenhuollon toimijoitten toistuvat ja jatkuvat hylkäämiset ja hoidotta jättämiset. Samoin pyrkimykseni irtautua uskonnollisista kahleista ja jopa painostuksesta samoin kuin päätökseni pitää kiinni Totuudesta ja seurata Kristusta on aiheuttanut myös sukulaisteni, perheenjäsenten, jopa lapsieni taholta jättämisen ja hylkäämisen. Kuten liitetiedostoissa olen todennut.
Se, että puolustan vammaisten oikeuksia, olen nostanut esiin terveydenhuollossa kohtaamani jopa väärinkäytökset kuin myös kysymykseni Lahden kaupungin päättäjille ja viranhaltijoille, Suomen valtion ministereille ja ministeriöille ovat aiheuttaneet osaltaan asiani hoitamisen ilmeisen tietoisen pysäyttämisen, hylkäämisen, mahdollisesti jopa ihmisoikeusloukkaukset. Surullisinta minusta on ollut todeta, että nyttemmin myös kansankirkkomme ja kotiseurakuntani on osaltaan osallistunut tähän hylkäämiseen ja avutta jättämiseen.
Voinemme yhdessä ja kukin erikseenkin rukoilla, kuten toistuvasti toivon minulle tärkeimmäksi muodostunutta rukousta: ”Herra Jeesus, Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä!” Ja edelleen: Armahda meitä kaikkia, armahda ja auta tahoja, jotka pyrkivät totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, inhimillisyyteen ja ihmisyyteen. Armahda ja siunaa tahoja, jotka joltainkaan osin pyrkivät edistämään asiaani ja omaakin jaksamistani. Armahda ennen kaikkea niitä henkilöitä, tahoja ja toimijoita, jotka tietoisesti tai tietämättään päätyvät tai joutuvat kohtelemaan ihmistä huonosti ja jopa säälimättömästi. Amen.
Lisäksi, liitetiedosto 7
"Esirukouspyyntöni 27.12.2011"
Pyydän, että tätä kirjettä ei kohdeltaisi ’kanteluasiakirjana’ tai muuna virallisluontoisena kirjelmänä, jollaisena se saattaisi eksyä loputtomille lausuntopyyntö- ja kannanottokierroksille. Olen kirjoittanut tämän ihmisenä ihmisille ottaen kyllä huomioon, että vastaanottajina edustatte kirkkoamme myös virallisella taholla ja hallinnollisessa mielessä. Se voi olla etu toivoessani esittämäni asian etenemistä ja ihmisyyden ja oikeuksien toteutumista kokonaisvaltaisesti Suomessa ja vaikkapa joltain osin myös maailmanlaajuisesti.
Lahdessa 27.12.2011
Tapani Tuominen
osoite poste restante 15500 Lahti
puhelin 045 136 0037
sähköposti tapani.tuominen@wippies.fi
Liite: 1 Joulun alla v. 2011 - kirje lapsille ja sisaruksille.docx 32 kt
Liite: 2 ESAVI14806.03.012011.bmp 1391 kt Näytä
Liite: 3 Totuuksien äärellä 10.12.2011.docx 26 kt
Liite: 4 Perussuomalainen-lehti, heinäkuun 2011 numero 9-2011.docx 18 kt
Liite: 5 Sähköposti 9.8.2011 Päivi Räsäselle ja jakelun mukaisesti + vastaus.docx 25 kt
Liite: 6-Ajatuksiani ja kokemuksiani vammaisuudesta ja kiireestä, kirjattu 2009-2010.docx 41 kt
Liite: 7 Esirukouspyyntöni 27.12.2011.docx 14 kt
