Väärinkäsitystäkö, että...?

Asiakirjajäljennös, joka todentaa mihin tilanteeseen "hoito" ja kohtelu Päijät-Hämeen keskussairaalan potilaana sekä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen asiakkaana johti:

25.5.2011  yleissairaalapsykiatria / Satu Rautajoki toteaa mm.

Kolmas sovittu tutkimuskäynti ak:lla. Potilas antaa paljon kriittistä palautetta siitä, että on kokenut tulleensa lääkäreitten taholta huonosti kohdelluksi, mikä potilaan mielestä liittyy asetettuihin psykiatrisiin diagnooseihin.

Kerroin potilaalle, että sekä sairauskertomustietojen että tutkimuskäynneillä tekemieni havaintojen perusteella potilaalla on todettavissa persoonallisuushäiriö. Tämänhetkisessä psyykkisessä voinnissa on sen lisäksi mielestäni mukana reaktiivista kriittisyyttä ja huonon kohtelun kohteeksi joutumisen kokemuksia, mihin ovat vaikuttaneet potilaan toistuvat pettymyskokemukset lääkärikontakteissa ja muissakin hoitotilanteissa.

….  potilaalla on ajoittain ahdistuneisuutta ja masennusta, mutta varsinaista ajankohtaista masennussairautta ei näyttäisi olevan. Psykoottisuuteen viittaava ei vastaanotolla ole tullut esiin. Toimivina ja vahvoina puolina potilaalla on sinnikkyys ja luovuus.

Kuntoutustutkimusyksikön ylilääkäri Marja Mikkelsson on arvioinut potilaan ajankohtaista somaattista vointia. Käytiin läpi kuntoutuslehdelle asetetut diagnoosit. …

---------------------


Tilanteeseen johtanutta, dokumentoitua historiaa:

VÄÄRINKÄSITYSTÄKÖ …?

Ensikäynti        4.12.2001 / Sami Ahtiainen (Mielenterveystoimisto, myöh. Lahden psyp.)

"Kertailtu sairaalahoitoon (22.10.2001-30.10.2001)) johtaneita syitä. Olkapää oireillut, todettu pitkällisten prosessien jälkeen kaksi nivelsiderepeämää. Lisäksi olkapää jäätynyt, mikä käytännössä estää Tapania käyttämästä kättään. Runsaasta särkylääkkeiden syönnistä seurannut vatsahaava...sappikivet todettu elokuussa ja on niiden suhteen leikkausjonossa. Em. somaattisten vaivojen kertoo madaltaneen mielialaa. Ollut myös uneton noin kolmen viikon ajan. Itsetuhoisten ajatusten lisääntyessä ohjattu hoitoon tk-lääkärin kautta."

Tulotilanne       22.10.2001 / Sirpa Ketola PPKL

Tulee Lahden tkl Heli Rosendahlin lähetteellä masennuksen ja suisidaalisuuden vuoksi. Somaattisena vaivana astma ja atopia, mutta viimeaikaisin toimintakykyä voimakkaasti rajoittava vika on ollut vas. olkapään kipu. Kipu ollut läsnä 3 vuotta, josta 1,5 vuotta intensiivisenä. Kivun aiheuttaa kiertäjäkalvosimen repeämä joka todettu magneettikuvalla vasta pitkän tutkimusrumban jälkeen.

Otetaan potilas vapaaehtoiseen hoitoon osastolle 5. Itse kokee avun tarpeen uniasian selvittämiseksi, mutta kaikkinensa kipu on nakertanut psyykkiset voimavarat uupumuksen pisteelle.

Potilaan lääkityksenä on

Panadol 500 mg 2+2+2, Azona 50 mg 0+0+2, Tramal 50 mg 1-2 tbl x 1-4 tarvittaessa, Zantac 300 mg 1+0+1, Stesolid 5 mg ½-1 tbl x 1-2 sekä Litalgin 1 x 2 ja astmalääkityksenä Seretide 1 x 2, Flixotide 1 x 2, Zyrtec 10 mg x 1 sekä tarvittavana Ventoline 0,2 1 hv x 1-4. Laitetaan nyt yöksi Tenox 20 mg 1-2, tarkempi psyykelääkitys huomenna osastonlääkärin toimesta.

EPIKRIISI        Hoitoaika 22. – 30.10.2001

PSYOS 5          Marko Haavisto va ayl

Viime aikoina potilas näyttää uupuneen lähinnä fyysisten vaivojensa vuoksi, joiden suhteen apua ei tunnu löytyvän ja mm. leikkaukseen pääsy ollut pitkällistä, potilas ollut yhteydessä asiassa keskussairaalan potilasasiamieheenkin. Tämän myötä mielialakin madaltunut ja tilanne kulminoitunut ennen sairaalaan tuloa potilaan eristäytymiseen tukiverkostostaan ja itsetuhon suunnitelmiin …

Jatkohoito soivttu tässä vaiheessa Lahden mtk:hon lääkärin vo:lle, odottaa ensimmäistä aikaa. Potilas sai reseptit Stesolid 5 mg CC ja Litalgin rep. XXX.

Lahden mielenterveystoimisto  - myöh. Lahden psykiatrian poliklinikka

KÄYNTEJÄ  4.12.2001 - 3.5.2004 / omahoitajana Sami Ahtiainen

3.5.04 / Sami A

Suunnitelman mukaan tehty läpileikkausta hoitokontaktin vaiheista aina tähän päivään asti. Todettu Tapanin sairauskeskeskeisyyden vähentyneen huomattavasti, mikä ollut havaittavissa tapaamisten teemojen vaihtumisen kautta. Pyrkii nyt miettimään, millä tavalla haluaa elää elämäänsä. Tässä vaiheessa halukas jäämään Lahden seudulle etsien parasta aikaa kiireettömällä aikataululla uutta asuntoa itselleen.

Seuraavalla ajalla, mikä siis viimeinen aika ak:lle, tarkoitus hahmotella jatkoja yhdessa uuden omahoitajan kanssa ja käydä läpi varomerkkejä. Todettu hykyisen hoitokontaktin päättymisen tulleen hyvään ajankohtaan.

Jatkossa hoitokontaktin merkitys enemmänkin varallaoloa kuin tiivisluontoista asioiden työstämistä. Esillä jatkossa lääkitysseurantaan liittyvät asiat. "

10.5.04 / Sami A

Tilanteessa läsnä myös uusi omahoitaja sh Tiina Parikka. Tilanne perehdytysluontoinen. Tapani toteaa nyt olevan toiminnan aika.

LÄÄKÄRITAPAAMISET EM. AIKANA

31.7.03 / va el Pirjo Kultanen

... Cipramil ...  kokee, että ahdistuneisuus, levottomuus ja itsetuhoajatukset lisääntyivät ...

12.8.03 / puhelu / va el Pirjo Kultanen

" Remeron 15 mg illalla. ... kokee, että on jotenkin levoton olo, pakonomaista tarvetta puuhata. ...

19.8.03 / puhelu / va el Pirjo Kultanen

Soittaa, kertoo että muutamana päivänä on ollut pientä lämpöä ja kurkkukipua. Lukenut Remeron-pakkauksen tiedotetta ja epäilee josko johtuu lääkkeestä. ...

9.9.03 / Sami Ahtiainen / va el Pirjo Kultanen

Remeron jää listalta pois väsymyksen, jäykkyyden sekä huomattavien jalkaturvotusten takia. Myös Cipramil lopetetaan, koska se aiheuttanut levottomuutta sekä ahdistusta. ..."

16.3.04 / va ayl Elina Väisänen

                             Käyttänyt diatsepaamia nyt annoksella 4 tablettia vrk:ssa. ... pieni Truxal-annos sekä Azona 150 mg x 1

... Nyt statuksessa pt on vähäenergisen oloinen, depressiivisen vaikutelman antava, ehkä jotenkin jähmeäkin. Toimintakyky rajoittunut, kertoo, että ... Liikatouhuamista ei ole, mutta keskittymiskyvyttömyyttä ja voimakasta ahdistuneisuutta. ... Myös särkytilat ovat korostuneet ja nyt tullut ärsykeherkkyyden korostumista, ... jonkin verran myös säpsähtelytaipumusta.

6.4.04 / Sami Ahtiainen

Lääkitystilanne kokonaisuudessaan nostaa Tapanille paljon kysymyksiä ja jonkinlaista epävarmuutta esille. ...

   

KÄYNTEJÄ   10.5.2004  - 28.9.2007 / omahoitajana Tiina Parikka

Huom! Tässä vaiheessa on tapahtunut täydellinen virhearvio, kuten on todettavissa yli neljän vuoden ’hoidon’ jälkeen:

23.8.2007 / puhelu / va oyl Per-Erik Bredbacka      

  

…Kuten jo aikaisemmin on todettu, ei Tapani sinänsä kuulu psykoosityöryhmään.

LÄÄKÄRITAPAAMISET EM. AIKANA / SH TIINA PARIKAN KIRJAUKSET VOINNIN MUUTOKSISTA

17.5.04 / va ayl Elina Väisänen

 Pt tunnistaa, että Lamictalin aloituksen myötä on energisyys lisääntynyt, toisaalta myös mahdollista, että mukana on jonkinlaista käynnistyvää hypomaniaa/sekamuotoista vaihetta, koskapa tunnistanut itsessään myös levottomuutta, kärsimättömyyttä... Itse pystyy kokoamaan vointinsa vo:lla hyvin, minkäänlaista vauhdikkuuden vaikutelmaa ei synny. Kuitenkin anamnestisesti tulee esiin eräänlaisia energiapurskahduksia eli hypomaanista tuntemusta euforista oloa, joka kestää jonkin aikaa, lisääntynyttä tuttavallisuutta ja puheliaisuutta.

Koska Lamictal ei tämänkaltaisilta vaiheilta suojaa, kokeillaan nyt liittää lääkitykseen Zyprexa 10 mg x 1 ... Nyt Lamictalia voi entiseen tapaan käyttää, nostaa annoksen 100 mg x 1, tällä lääkityksellähän ei maniaa generoivaa

vaikutusta ole. Lisäksi aloitetaan siis Zyprexa ja Truxal lopetetaan. Truxalia käyttänyt miniannoksen eli 25 mg 2 tablettia iltaisin. Luonnollisesti myös Azona-lääkitys lopetetaan.

7.7.04 / Tiina Parikka

Potilas kokee vointinsa vakaaksi. Elämää värittää muutto "pieneen punaiseen mökkiin", joka ollut potilaan haaveena 15 vuotta. ...

7.9.04 / puhelu / Tiina Parikka

 Potilas soittaa ... On huolissaan voinnistaan. Kertoo jähmeydestä ja jäykkyydestä. Omaiset luulleet, että potilas humalassa, vaikka alkoholia ei ollut ottanut. Kokee puheensakin sammaltavan. Epäilee nykyisen lääkityksen aiheuttaneen nämä oireet. ..."

14.9.04 / Tiina Parikka

... Lääkitykseen suhtautuu osaltaan kielteisesti, osaltaan ymmärtää sen tärkeyden. Pelkää, että hänen persoonallisuutensa 'tukahdutetaan' lääkkeillä. ..."

5.10.04 / Tiina Parikka

Potilas kertoo keskittymiskyvyttömyydestä, haluttomuudesta ja epätodellisesta olosta. Kertoo sisäisestä vapinasta ja jännittyneisyydestä. Pään vapina keskustelun loppuvaiheessa näkyvää. Pohtii sairaalahoidon tarvetta ... Yöunet katkonaisia. Päivittäiset toiminnot pystyy tekemään 'pakotettuna'. Ei koe mielihyvää ja onnellisuuden tunnetta. Kokee yksinäisyyttä, vaikkakin läheisiä ja ystäviä ympärillä. Rauhallisesti ja asiallisesti keskusteleva. Ei psykoottisuutta. Kuoleman ajatuksia on. Lupaa ettei itselleen mitään vahingoittavaa tee. ..." 

8.10.04 / Tiina Parikka

"Potilas kokee olevansa 'umpikujassa'.  ... Kertoo, että on alkanut rinta- ja sydäntuntemuksia. Puristavaa tunnetta sydämen alueella. Tunne tulee sekä levossa että rasituksessa. Pelkää, että on sairastunut johonkin vakavaan fyysiseen sairauteen. Ei koe mielihyvää asioista, joista aikaisemmin on nauttinut. EI itketä, ei naurata. Kertoo epätodellisesta tunteesta. Yöunet katkonaisia. Keskittymiskyky kateissa. Ei aloitekykyä. Joutuu pakottamaan itsensä tekemään asioita. Kuolemanajatuksia on. Sanoo ettei itseään kuitenkaan vahingoittaisi. ... Keskustelee asiallisesti ja rauhallisesti. Motorisesti antaa jähmeän vaikutelman. Ulkoasu siisti ja hoidettu. ..."

11.10.04 /  va el Johanna Törrönen

"Tulee sovitusti kontrollikäynnille.  ... Viime käynnin (8.9.04) yhteydessä aloitettu uudelleen Azona-lääkitys. Toivoo pääsevänsä pahasta olosta eroon. Nyt ollut myös puristavaa tunnetta rintakehällä. ...ollut nyt kuukauden ajan tupakoimatta ... käyttää nikotiinilaastareita ... yöuni katkonaista ... Potilas huomannut Azonan aloittamisen jälkeen aiempaa enemmän vapinaa, myös Lamictalista aiemmin tullut vapinaa. Masennuslääkkeistä Remeronista tullut jäykkyyttä ja jalkojen turvotusta, Cipramilista tullut levottomuutta ja ahdistuneisuutta sivuvaikutuksina. ...

Potilas vastaanotolla jähmeä, hidastunut, mieliala masentunut, synkkä. Keskustelussa looginen, avointa psykoottisuutta ei tule esiin. Ajoittain ollut kuitenkin epätodellisuuden tunnetta. ...

Potilaan masennuslääkitys tällä hetkellä riittämätön, toisaalta lääkityksestä herkästi tullut sivuoireita. Vointi viime viikkoina entisestään heikentynyt

1.11.04 / Tiina Parikka

Potilas kertoo, että sydäntuntemukset lisääntyneet. Puristava tunne rinnassa tulee levossa että rasituksessa. Pulssin kertoo tällöin olevan sadan pinnassa. ...

21.6.05 / Tiina Parikka

"Potilaan selkä kipeytynyt ja liikkuminen ollut vaikeata. ..Kertoo, että käyttää nyt Doxal 50 mg x 1. Aikoo Doxalin lopettaa painon nousun takia. Kertoo, että paino on noussut 10 kg helmikuusta. ..

23.8.05 / Tiina Parikka

Potilas kokee fyysisen vointinsa huonoksi. Sydäntuntemuksia lähes päivittäin. Väsyy helposti ja kokee jaksamattomuutta. Ei koe oireita psyykkisiksi. Haluaisi liikkua ja toimia. Fyysinen väsymys estää tämän. ...Doxalin lopettanut.

5.10.05 / va el Minna Sharma-Arponen

"Sovittu akuuttikäynti ... Potilaalla kokemus nyt siitä, että on fyysisten ja psyykkisten oireiden kierteessä, jonka selkeästi näkee, mutta jota itse ei saa katkaistua. ... Aamulla herää väsyneenä, liikkuessa väsyy, lämpöoireita ja koko kropan särkyä ollut. Somaattisesti siis astma ja copd. ... Itsellä kokemus siitä, että elimistö toimii 'miten lystää', kokee itsellään olevan kummallinen olo, 'elimistössä käy sähkövirta', joka tuntuu rauhattomuuden ja levottomuuden tunteena.

Lääkityksenä nyt käytössä Azona 200 mg illalla, annos ollut aikaisemmin 3 tablettia, siitä kuitenkin agitaatiota. Lisäksi Stesolid ja Tenox. Myös muista antidepressiivisistä lääkityksistä isommalla annoksella selkeää agitaatiota tullut. Lamictal-lääkitys lopetettu ... Zyprexa ollut käytössä, siitä huonovointisuutta ja tokkuraisuutta. Joskus vuosia sitten kokeiltu potilaan arvion mukaan Lito-lääkitys, josta pahoinvointia.

AIKAISEMPIA SAIRAUSKERTOMUKSIA POTILAAN KOHDALLA EI OLE KÄYTÖSSÄ, TÄÄLLÄ OLLESSAHAN SELKEITÄ MANIOITA EI OLE OLLUT.

Keväällä mahdollisesti jonkinasterista hypomaanista jaksoa, jolloin ostanut mökkiä jne. ...Tällöin ottanut itselleen liikaa aktiviteettia ...

Potilas nyt vastaanotolla asiallinen ja orientoitunut, hyvin kontaktissa. ...

Allekirjoittaneen arvion mukaan potilaan antidepressivistä lääkeannosta ei voida kohottaa, mikäli rinnalla ei ole stabilisaattoria. Zyprexa ja Lito kokeiltu, nämä eivät sopineet. Lamictalille ei vastetta. Deprakine-lääkitystä potilaalla ei ole ollut, ei myöskään Seroquelia eikä Risperdalia. Päädytään nyt aloittamaan Risperdal pienellä annoksella, aloittaa Risperdal 1 mg illalla, annoksen tarkistus jatkossa. Jatketaan myös keskustelua kaksisuuntaisuudesta ja potilaan esitietojen tarkentamista. Kontrolliaika allekirjoittaneelle noin kuukauden kuluttua.

18.10.05 / Tiina Parikka

Potilas jättänyt Risperdal-lääkityksen käyttämättä. Kokenut sen tuovan 'outoa oloa' ja tuntemuksia suun alueella. Tilataan paperit aikaisemmilta hoitojaksoilta. Potilas antaa tähän suostumuksensa. ...Ehdotettu mahdollista sairaalahoitoa. Tähän ei halukas. "

2.11.05 va el Minna Sharma-Arponen

POTILAAN VANHOJEN SAIRAUSKERTOMUSTEN MUKAAN KUITENKIN KYSEESSÄ SIIS LÄHINNÄ EPÄVAKAA PERSOONALLISUUDEN PROBLEMATIIKKA JA SIIHEN LIITTYVÄ VOIMAKAS AJOITTAINEN AHDISTUNEISUUS, 

VIITTEITÄ KAKSISUUNTAISESTA MIELIALAHÄIRIÖSTÄ EI AINAKAAN VANHOISTA SAIRAUSKERTOMUKSISTA LÖYDY, 

LUKUUNOTTAMATTA SITÄ, ETTÄ MASENNUSLÄÄKKEET TOISTUVASTI AGITOINEET POTILASTA. KYSEESSÄ VOISI KUITENKIN OLLA MYÖS PROVOSOITUNUT AHDISTUS, POTILAALLA MYÖS SOMAATTISIA OIREITA VARSIN PALJON JA LIENEE HERKKÄ ERILAISILLE LÄÄKKEILLE

jne. jne.

18.8.06 / puhelu / el Minna Sharma-Arponen

...Kokee olonsa huonontuneen, väsynyt, saamaton, ei saa otetta arjenkaan asioista. Lähinnä uupumusta, ei niinkään matalaa mielialaa. Uni huonontunut. ... Sovitaan, että potilas nostaa illassa Truxal annosta 50 mg (käyttää nyt 50 mg x 4), pyritään unen korjaamiseen. ..."

22.8.06 / puhelu / el Minna Sharma-Arponen

"Potilas miettinyt huonoa oloaan, kokee sen oleva jonkinlaista hidastumista / jäykkyyttä, joka alkanut kesän aikana. Apteekista kysellyt, ja sanottu Truxalin voivan tällaista aiheuttaa. Toukokuussa annos nostettu, joten ajallinen yhteys olemassa. Nyt ilta-annoksen nosto edelleen pahentanut jäykkyyttä, toisaalta nukkunut paremmin. Sovitaan, että ilta-annos pysyy nyt 100 mg:ssa, laskee annosta aamusta/päivästä ad 25 mg....ahdistukseen tarvittaessa Stesolidia käytössä."

6.9.06 / Tiina ParIkka

Potilas nyt sovitusti vastaanotolla. POTILAALLA OLLUT MYÖS KÄYNTEJÄ ALLEKIRJ. 9.5., 2.6. JA 21.6. KÄYNTITEKSTIT KADONNEET?

jne. jne

20.2.07 / el Minna Sharma-Arponen

                      Sovittu kontrolli, ks. ystävällisesti edellä. Viimeisestä lääkäritapaamisesta (9.3.2006)     kulunut jo varsin pitkään. Tämän jälkeen potilaalla ollut vaihtelevassa määrin ahdistusta, erilaisia lääkityksiä kokeiltu.  Fyysisiä oireita vaihtelevasti.  ... ongelmana uutena asiana ilmaantunut aamuöinen herääminen, ... nukkuu sen                                                                 jälkeen vaihtelevasti. . ongelmana uutena asiana ilmaantunut aamuöinen herääminen, ... nukkuu sen jälkeen                                   katkonaisesti. Subjektiivinen kokemus, että kroppa on stressaantunut, on nyt jonkinlaisessa 'ylikunnossa'.                                       Rauhallisin mielin jaksaa asiaa nyt seurata, ahdistusta ei ole provosoinut. Efexorin aloittamisen jälkeen ollut                                     arsin massiivista hikoilua lisäksi potenssiongelmaa lisääntyvästi.

14.3.07 / puhelu / el Minna Sharma-Arponen

Päätynyt siihen, että aamuyön heräily, hikoilu, potenssiongelma ovat suurempia kuin hyödyt ja lopettanut Efexor lääkityksen. Azonaa käyttää nyt 200 mg. Kipuja ollut. ... Sivuvaikutukset korjaantuneet. Jatkaa tällä lääkityksellä, kiputilannetta seurataan.

22.3.07 / puhelu / el Minna Sharma-Arponen

Kts. edellä. Konsultoitu Arja Rasilainen kipu-/masennuslääkityksen suhteen ... Kertoo vointinsa huonoksi, selkä vaivannut ja haitannut liikkeelle lähtemistä, sekä yöunta.  ....

29.3.07 / puhelu / el Minna Sharma-Arponen

Potilas soittaa. Vointi huono, ahdistusta ollut selkeästi lisääntyen.  ... toisaalta kevätaika ...toisaalta selkä nyt vaivannut, ei pääse liikkumaan, joka selkeästi voimistaa ahdistusta.

2.5.07 / puhelu / el Minna Sharma-Arponen

Kertoo lisäksi, että selän kuvauksessa näkyneet kulumamuutokset ... tilanne tulee olemaan pysyvä. Kävely ja muut 'hallintakeinot' siis nyt huomattavasti rajatummin käytössä, iso muutos, joka voimakkaasti potilasta surettaa/ahdistaa. "

11.5.07 / Tiina Parikka

Sovitusti. Potilas purkaa tuntojaan ja ahdistustaan. Kertoo jaksamattomuudestaan ja fyysisistä oireistaan. Myös rauhattomuuden tunteita iltaisin nukkumaan mennessä. Epäilee lääkityksellä olevan tähän osuutta. ... Kokee ärsytysherkkyyden lisäntyneen. Kovat äänet, kirkas valo 'kiristää pinnaa'. Pohdittu poliklinikkakäyntien sisältöä ja ehdotettu mm. teemakeskusteluja. Potilas jää miettimään mihin olisi valmis ryhtymään. ..."

12.6.07 / Tiina Parikka

Kipuja ja särkyä selkärangan ja jalkojen alueella. Kivuista huolimatta potilaan psyykkinen vointi ja oirehdinta vakaampi kuin alkuvuodesta."

26.7.07 / Tiina Parikka

Potilas tulee vastaanotolle vaikeasti, jäykästi liikkuen. Kertoo, että jalkojen kipeytyminen ja kävely päivä päivältä vaikeampaa. Odottelee magneettikuvaukseen pääsyä. ... Potilas kertoo, että 'ahdistuksen aste' kevättalvesta laskenut, eli ahdistusta vähemmän. Kokee kuitenkin edelleen voimattomuutta, jaksamattomuutta. Tämän seurauksena taas syyllisyyden tunteet aktivoituneet. Painoa tullut kevään aikana 8 kg lisää.

Käy läpi myös omaa lääkitystään. Pohtii haittavaikutuksia ja haluaisi mm. Seroquel-lääkitystä vähentää, jopa kokonaan lopettaa. Listataan nyt potilaan tämän hetkinen lääkitys:

Seroquel 50 mg + 50 mg + 50 mg + 100 mg, Triptyl 25 mg/vrk, Azona 0 + 0 + 300 mg, Stesolid 5 mg, jota käyttää tällä hetkellä 3-4 x vrk:ssa, Tenox 20 mg 1-2 ilt. Tenoxia käyttää 2 tabl. iltaisin. Muu lääkitys: Orloc 5 mg, Kestine 10 mg, Zolt 30 mg, Seretide, Ventoline, Spiriva ja Paracetamol.

(Vertaa edellä 22.10.2001 / Sirpa Ketola PPKL

Panadol 500 mg 2+2+2, Azona 50 mg 0+0+2, Tramal 50 mg 1-2 tbl x 1-4 tarvittaessa, Zantac 300 mg 1+0+1, Stesolid 5 mg ½-1 tbl x 1-2 sekä Litalgin 1 x 2 ja astmalääkityksenä Seretide 1 x 2, Flixotide 1 x 2, Zyrtec 10 mg x 1 sekä tarvittavana Ventoline 0,2 1 hv x 1-4. Laitetaan nyt yöksi Tenox 20 mg 1-2)

8.8.07 / va oyl Per-Erik Bredbacka

Aloittaa hyvästä syystä kertomalla runsaista sairauksista - keskeisesti selkävaivastaan - jotka ovat haitanneet toimintakykyä alkaen vuodesta 2002.

Merkittävimpänä ongelmana siis se, että aikaisemmin liikunta ollut Tapanille erittäin tärkeätä ja selkeästi mielenterveyttä ylläpitävä tekijä. Nyt laajalti tapahtunut väliaikainen miltei invalidisoituminen näiltä osin, on ymmärrettävästi aiheuttanut uupuneisuutta, surua ja muutoinkin tuskastuneisuutta useamman sairauden tiimoilta.

Tällä hetkellä mielialan keskeisenä ongelmana on uupumus ja keskittymiskyvyttömyys. Subjektiivisesti nämä ovat yllä mainitun seuraamusvaikutuksia. Objektiivisesti asia vaikuttaa todella nimenomaan tällaiselta.

Ajankohtaisesti ei varsinaista depressiojaksoa ole vaan esillä on ymmärrettävää reaktiivista masennusta, jonka kohdalla asioiden lääkinnällinen korjaaminen ei onnistu. Sen sijaan on korostuneen tärkeätä pyrkiä ennaltaehkäisemään uusia depressiojaksoja, joiden todennäköisyyttä vallitsevat kärsimykset eivät todellakaan ainakaan vähennä. Varsinkin kun mielialahäiriön substraattia on arveltu bipolaariseksi, ....

(Vrt. aiemmin esitetyt maininnat diagnooseista sekä myös ylilääkäri Juhani Ojasen vastauskirje muistutusasiassa 10.1.2010: Hoitosuhteen alkuvaiheen lähtökohtana oli siten olettamus (huom. olettamus) sairaushistoriasta tämän taudinmäärityksen pohjalta.)

8.8.07 / va oyl Per-Erik Bredbacka jatkuu:

Yleisesti ottaen hänellä esiintyvä väsymys liittyy alkukappaleessa mainittuihin ongelmiin ja niiden psykologiseen läpityöskentelyyn.

Stesolidin suhteen sovitaan maksimiannokseksi säännöllisesti nyt käyttämänsäkin 5 mg 3 x vuorokaudessa. Surutyötä tämän lääkkeen käyttö yleensä ei edistä, pikemminkin päinvastoin.

23.8.2007 / puhelu / va oyl Per-Erik Bredbacka           

…Kuten jo aikaisemmin on todettu, ei Tapani sinänsä kuulu psykoosityöryhmään. Siitä kuulemma tässä mielessä hieman epäonnistunut lääkärinvaihdos johtuikin, joka toi Tapanin kerran vastaanotolleni.

Mahdollisten lääkitysharkintojen kannalta tilataan ekg, johon Tapani tänään on menossa. Keskustelen asiasta kollega Elina Walleniuksen kanssa, joka ystävällisesti lupaa selvitellä lähijatkon järjestelyjä.

(Vrt.ylilääkäri Juhani Ojasen vastauskirje muistutusasiassa 11.1.2010, sivu 8/11: Tuomisen hoito päättyi hoidon siirtoon terveyskeskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle tilanteessa, jossa hänen merkittävimpinä hoidollisen huomion kohteinaan vaikuttivat olevan hänen ruumiilliset sairautensa.)

(Edelleen ylilääkäri Juhani Ojanen: Jälkeenpäin arvioiden ja Tuomisen kommentointi huomioiden hoidon jatkon suunnitteluun olisi tullut panostaa tapahtunutta enemmän.)

11.9.2007 / sh Tiina Parikka

Potilas käynnillä sovitusti. Erinäisten vaiheiden kautta potilas nyt allekirj. loman jälkeen vastaanotolla. Olen tavannut potillaan viim. 26.7. ja vointi vaikuttaa samansuuntaiselta. Lääkitystään pohtii. Lääkityksen lisäämisestä lääkityksen laskemiseen ja jopa lääkityksen lopettamiseen. Allekirj. ei lääkitykseen ota kantaa vaan pyrin potilaan kanssa keskustelemaan jatkosuunnitelmista.  Potilaan toimintakyky ja sosiaaliset suhteet vakaat, huolimatta potilaan omasta sisäisestä tuntemuksesta. Käy säätiön ryhmissä ja fysioterapiassa. Hieman regressiivinen ja takertuva suhteessa allekirj. Potilaalla tulossa jatkossa hoitajan vaihto, myös jatkohoito mietittävänä. Sovitaan vielä yksi aika, joka 20.9. klo 11.00

20.9.2007            päivämäärältä ei merkintöjä.

28.9.07               LOPPULAUSUNTO

                           Katso A-Psy -lehti. LÄHETE SULJETTU

                             (teksti toisaalla)

(Vrt. 23.8.2007 / puhelu / va oyl Per-Erik Bredbacka:

Mahdollisten lääkitysharkintojen kannalta tilataan ekg, johon Tapani tänään on menossa. Keskustelen asiasta kollega Elina Walleniuksen kanssa, joka ystävällisesti lupaa selvitellä lähijatkon järjestelyjä.)

(Vrt. myös ylilääkäri Juhani Ojasen vastauskirje muistutusasiassa 11.1.2010, sivu 8/11: 

Tuomisen hoito päättyi hoidon siirtoon terveyskeskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle tilanteessa, jossa hänen merkittävimpinä hoidollisen huomion kohteinaan vaikuttivat olevan hänen ruumiilliset sairautensa.)

Huom! Ruumiillisten sairauksien hoito on siirretty terveyskeskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle…!

 (Vrt. ylilääkäri Juhani Ojasen vastauskirje muistutusasiassa 11.1.2010 edelleen:  ”Jälkeenpäin arvioiden ja Tuomisen kommentointi huomioiden hoidon jatkon suunnitteluun olisi tullut panostaa tapahtunutta enemmän. ”

Edelleen s. 9/11: Pahoittelen Lahden psykiatrian poliklinikan puolesta hoidon päättymistilanteessa sattunutta väärinkäsitystä ja jatkohoidon suunnitteluun panostamisen puutteellisuutta, mikä on ilmeistä.)

VÄÄRINKÄSITYS…?

 Tämän ajankohdan jälkeisiä vaiheita:

Vuosi 2008:

29.2.2008            KONSULTAATIOVASTAUS  (pyytänyt PHKS/neurologia)

Psykiatrinen hoitojakso Lahden psykiatrian poliklinikalla vuodesta 2001 syyskuuhun 2007 masennuksen ja persoonallisuushäiriön diagnoosein. ....

(Vrt. edellä esitetyt oletukset ja arvelut diagnooseista)

29.2.2008 jatkuu:

Potilaan oireisto seurannan aikana ollut masennus / ahdistuspainoitteista,

potilaalla itsellään on hyvä kyky arvioida oireistoaan sekä tarvittaessa apua hakea.

(Vrt. miten tästäkin todetusta kyvystäni huolimatta on kertomani lisääntyneet oireet ja sivuoireet tulkittu jopa väärin tai jätetty kokonaan huomiotta. Esimerkiksi massiiviseen hikoiluun on syyksi ehdotettu päiväaikaisiakin painajaisunia.)

Konsultaatiovastaus 29.2.2008 jatkuu:

”Nyt potilas tulee siis neurologin konsultaatioon kävelyvaikeuden takia, viittaan ystävällisesti konsultaatiolähetteeseen. ... ”

”Potilas itse kertoo jonkinlaista kävelyhankaluutta olleen vuodesta 2005 lähtien, jolloin sairasti pneumonian, fibromyalgiadiagnoosi tämän jälkeen tehty ja tällöin liikkumisen vaikeus tulkittu olevan fibromyalgiaan liittyvää.”

(Vrt. psykian poliklinikan potilastietoihini kirjatut, kertomani oireet, joista Sharma-Arposen on täytynyt olla tietoinen, mikäli on tutkinut käyntitietoja.

Samoin vrt. esim.  2.11.05 va el Minna Sharma-Arponen: Potilaalla myös somaattisia oireita varsin paljon ja lienee herkkä erilaisille lääkkeille.

Vrt. myös 7.12.05 va el Minna Sharma-Arponen: Potilas siis saanut fibromyalgia-diagnoosin, tämä toisaalta selittää monia oireita. Toisaalta sairauden työstäminen hankalaa, asia monitahoinen.)

29.2.2008 jatkuu:

”Kertoo kävelykykynsä huonontuneen syksyn mittaan siten, että ensin jäänyt käveleminen, sitten pyöräileminen. Joulukuussa joutunut tutkimuksiin voimakkaampien neurologisten oireiden takia, orgaanista selittävää ei todettu. Jääty miettimään mahdollista psyykkisten tekijöiden vaikutusta oireisiin.”

”... Käynnin perusteella potilaan oireistossa arvioni mukaan ei ole todettavissa komponenttia, joka viittaisi siihen, että psyykkiset tekijät olisivat kävelyvaikeuden takana. .... Somatisaatioon tai konversioon viittaavaa ei siis todettavissa, vaikka luonnollisesti tätä ei koskaan täysin voida poissulkea, myös potilas on itse tästä mahdollisuudesta tietoinen.”

”TAPAAMISESSA POTILAAN PSYYKKINEN VOINTI NÄYTTÄYTYY SIIS SELKEÄSTI PSYKIATRIAN  POLIKLINIKAN HOITOJAKSON AIKAISTA VOINTIA JOPA PAREMPANA.” (Huom!)

Huom!                Tällä toteamuksella ja kirjauksella Sharma-Arponen  vahvistaa oman kokemukseni,  että vähennettyäni psykiatrian poliklinikan hoitojakson aikana minulle määrättyjä lääkkeitä, oli vointini jo tuolloin 29.2.2008 mennessä kohentunut merkittävästi ajankohdasta, jolloin minut oli kirjoitettu ulos psykiatrian poliklinikalta 28.9.2007. Tämän noin seitsemän kuukauden aikana olin edennyt yhteistyössä Yliopiston Apteekin farmaseuttien avulla lääkkeitten vaiheittaisessa lopettamisessa niin, että tuolloin konsultaatioajankohtana 29.2.2008 olin vähentänyt jo melkoisen osan lääkelistauksen mukaisesta lääkityksestä, josta edellä kirjaus 26.7.2007. Etenin edelleen varovaisuudella niin, että kesällä 2008 minulla ei ollut enää ollenkaan kyseisiä psyykenlääkkeitä käytössäni, samoin olin jättänyt pois Orlocin ja Zoltin.

                            Voiko päätellä myös, että Sharma-Arponen  perustellusti, tosin ilmeisesti huomaamattaan on mainitulla toteamuksella kyseenalaistanut omalta osaltaan ’hoidon’, jota valvovana lääkärinä hän on ollut?

Konsultaatiovastaus 29.2.2008 toteaa lopuksi:

”Jo aiemmin pitkän hoitojakson päätteeksi potilaan kohdalla todettu, että psykoterapeuttista hoitoa ei potilaan voida katsoa tarvitsevan. Asiasta myös potilaalla yhteneväinen näkemys. "

……………………………..

Vuosi  2010

Vastauskirje muistutusasiassa / ylilääkäri Juhani Ojanen  11.1.2010

Selvitys Minna Sharma-Arponen   Vastineensa toisen sivun lopussa osastonylilääkäri Sharma-Arponen toteaa, että persoonallisuushäirö-diagnoosi asetetaan psykiatrisen tautiluokituksen mukaan kun potilaalla katsotaan olevan sellaisia tavallisia persoonallisuuden piirteitä, jotka korostuneisuutensa takia aiheuttavat hänelle sosiaalista tai ammatillista haittaa.

Tällaisiin piirteisiin kuuluvat Tuomisen voimakas ahdistusherkkyys sekä varsin voimakas hylätyksi tulemisen kokemus ja pelko.

Asian arviointi / Juhani Ojanen

Katson,  että sekamuotoisen persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit täyttyvät vuonna 2007.

Ylilääkäri Juhani Ojasen arviointi todennee ja antaa kaiketi mahdollisuuden tulkita omankin näkemykseni ja kokemukseni, että hoitojakson aikana 10.5.2004 –28.9.2007 (omahoitajana sh. Tiina Parikka) on minulle kehittynyt persoonallisuushäiriö tai mahdollisesti aiempien taannoisten kokemusten herkistämänä psykiatrian poliklinikka on hoidollaan aktivoinut minut reagoimaan ahdistumalla hoidosta, lääkityksistä, niitten aiheuttamista sivuoireista sekä hoidon aikana ilmaantuneista toimintakykyyn edelleenkin vaikuttavasta laajasta oireistosta. Hylkäämisiä on tapahtunut hoidon aikana, hoidon päättymiseen liittyvässä vaiheessa samoin pyrkiessäni selvittämään tapahtuneita saadakseni oikeanlaisen avun ja tuen.

-----------------------

Asiakirjajäljennös, otteita :

25.5.2011  yleissairaalapsykiatria / Satu Rautajoki toteaa mm.

Kolmas sovittu tutkimuskäynti ak:lla. Potilas antaa paljon kriittistä palautetta siitä, että on kokenut tulleensa lääkäreitten taholta huonosti kohdelluksi, mikä potilaan mielestä liittyy asetettuihin psykiatrisiin diagnooseihin.

Kerroin potilaalle, että sekä sairauskertomustietojen että tutkimuskäynneillä tekemieni havaintojen perusteella potilaalla on todettavissa persoonallisuushäiriö. Tämänhetkisessä psyykkisessä voinnissa on sen lisäksi mielestäni mukana reaktiivista kriittisyyttä ja huonon kohtelun kohteeksi joutumisen kokemuksia, mihin ovat vaikuttaneet potilaan toistuvat pettymyskokemukset lääkärikontakteissa ja muissakin hoitotilanteissa.

….  potilaalla on ajoittain ahdistuneisuutta ja masennusta, mutta varsinaista ajankohtaista masennussairautta ei näyttäisi olevan. Psykoottisuuteen viittaava ei vastaanotolla ole tullut esiin. Toimivina ja vahvoina puolina potilaalla on sinnikkyys ja luovuus.

Kuntoutustutkimusyksikön ylilääkäri Marja Mikkelsson on arvioinut potilaan ajankohtaista somaattista vointia. Käytiin läpi kuntoutuslehdelle asetetut diagnoosit. …

---------------